Operation: Last Chance.ARTICLES
 
 
 
8.2.2019 klo 18:14 kainuunsanomat.fi
Selvitys: suomalaiset SS-miehet syyllistyvät todennäköisesti sotarikoksiin

Kansallisarkiston selvityksessä on käytetty lähteenä muun muassa päiväkirjamerkintöjä.

Minna Akimo

Kansallisarkiston selvityksen mukaan on todennäköistä, että suomalaiset vapaaehtoiset syyllistyivät SS-joukoissa 1941-1943 sotarikoksiin.

Selvitys suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen vuosina 1941-1943 luovutettiin perjantaina valtioneuvoston kanslialle.

– Suomalaiset eivät hyökkäyksen alussa tienneet saksalaisten tuhoamistavoitteista. He osallistuivat hyvin todennäköisesti osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen. Pääsääntöisesti suomalaiset suhtautuivat tähän toimintaan kielteisesti, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva toteaa.

Vuosina 1941-1943 Waffen SS:n Wiking-divisioonassa palveli yhteensä 1 408 suomalaista vapaaehtoista.

Lähteenä muun muassa päiväkirjoja

Selvitystyöhön on saatu täydennyksiä ulkomaalaisista arkistoista Venäjältä, Ukrainasta, Saksasta, Hollanista ja Pohjoismaista.

Lisäksi selvitystyössä on ollut käytettävissä kaikkiaan 76 Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaisen vapaaehtoisen päiväkirjaa.

– Suomalaisten päiväkirjat kertovat kiistattomasti, että vapaaehtoiset ovat olleet tietoisia juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamisista. Kaikkiin näihin ryhmiin kohdistuneista väkivallanteoista on useita mainintoja. On kuitenkin vaikea päätellä, kuinka hyvä kokonaiskuva suomalaisilla on ollut tapahtumista, todetaan selvityksessä tehdystä suomenkielisessä tiivistelmässä.

Päiväkirjoissa surmaamisista kerrotaan peitellen, eikä niissä kerrota tarkasti, kuka oli tekijä tai kuka oli käskynantaja ja missä teot olivat tarkalleen tapahtuneet.

Selvityksessä on Kansallisarkiston mukaan ollut käytettävissä sellaista aineistoa, jota ei ole ollut aikaisempien tutkimusten käytössä.

Säätytalolla pidetyssä luovutustilaisuudessa selvityksen vastaanotti valtiosihteeri Paula Lehtomäki.

– On tärkeää, että esille tulleita kysymyksiä selvitetään ja vaikeista ja merkityksellisistä historian tapahtumista tehdään täydentävää tutkimusta. Tämän selvitystyö lisää osaltaan tietoa tuon historiajakson tapahtumista, myös suomalaisten osalta. Meillä on yhteinen vastuu, etteivät hirmuteot toistu, Lehtomäki sanoi.

Selvitys sai alkunsa yhteydenotosta presidentti Niinistöön

Selvityksen on tilannut valtioneuvoston kanslia ja hanke lähti liikkeelle, kun Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff lähestyi tammikuussa 2018 tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä.

Zuroff pyysi Suomea laatimaan selvityksen Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941-1943 palvelleiden suomalaisten osuudesta juutalaisten surmaamiseen. Riippumattoman selvityksen toteutti Kansallisarkisto.

kainuunsanomat.fi